*

Sote-uudistus

Ministerin outo kysymys Mehiläisestä

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) harmitteli tänään kovasti, kuinka terveysalan jättiyritys Mehiläinen kehtaa samaan aikaan vaatia poliitikoilta valinnanvapautta terveydenhuoltoon ja toisaalta tehdä itselleen monopoliaseman antavan sopimuksen lappilaisten kuntien kanssa.

Riittävätkö lääkärit sotessa

Suomessa on Lääkäriliiton tilastojen mukaan n. 21 000 työikäistä lääkäriä. Heistä 30 % eli n. 5500 työskentelee yksityisellä sektorilla mm. terveysalan yrityksissä tai työterveyshuollossa. Lääkärien määrä Suomessa on noussut tasaisesti viime vuosikymmeninä ja on hyvää eurooppalaista keskitasoa. Vuonna 2015 Suomessa oli 321 lääkäriä 100 000 asukasta kohden. Vastaava luku Ruotsissa on kuitenkin selvästi korkeampi eli 419 lääkäriä 100 000 asukasta kohden. Lääkäreiksi koulutetaan Suomessa yli 1 % ikäluokasta ja suomalaisten yliopistojen lisäksi muissa EU jäsenmaissa opiskelee lääkäriksi n.

Juha Sipilän toteutumaton ekskursio neulanvaihtopisteeseen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähes teki yhden hyvän päätöksen. Sekin tosin jäin vain valitettavasti puheiden tasolle, koska hän ei julistanut lokakuun lopussa maahan kansallista hätätilaa opioidiepidemian johdosta. Trump tyytyi linjaamaan kuolemaa jokaisessa väestöryhmässä kuolemaa niittävän opioidihurrikaanin ”kansalliseksi terveyskriisiksi”. Ongelman hoitoon ei tule uutta rahaa.

Mutta tuoko sote terveyttä?

Sipilän hallituksen uusittu esitys valinnanvapauslaiksi lähti lausuntokierrokselleen 4.11. Jokainen lausunnon antamisesta kiinnostunut voi 15.12. asti ottaa kantaa mm.

Hymysi kertoo paljon, mutta toivottavasti ei yhteiskuntaluokkaasi

Luulen, että lähes jokainen on lopen kyllästynyt loputtomalta tuntuvaan sote-soppaan. Kirjoitan siitä silti, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niin tärkeä aihe meille jokaiselle.

Sattuipa sopivasti

Viime päivinä vaikutti että Suomen hallituksessa muhii kriisi. Opposition arvostelu sekä myös yleinen keskustelu hallituspohjan oikeutuksesta tehdä suuria mullistuksia liittyen sote- ja maakuntauudistuksen alkoi saada yhä enemmän tuulta purjeisiin. Kritiikki terveydenhuollon yksityistämistä kohtaan ja hallituspohjan oikeutusta kohtaan kasvoi. Pääministeripuolue Keskustan kannatuksen raju lasku nosti paineita hallitustyöskentelyä kohtaan. Perussuomalaisten kannatus oli kääntynyt hienoiseen kasvuun ja varmasti vuoden 2011 ek-vaalien tulos oli monella muistissa.

Mielipide SOTE- asiaan ja terveydenhoitopalveluiden yksityistämiseen

Terveydenhoitopalveluiden yksityistäminen voi olla ihan "terve" juttu, eikä kansainvälisyyskään terveydenhoidon alalla ole pahasta. Ei ole haitaksi vaikka Suomeen tuodaan terveydenhoitoalan osaamista ukomailta, eikä siitäkään ole suomalaisille haittaa vaikka sitä osaamista viedään Suomesta muualle.

Kansainvälistyminen ja kaupallistuminen on siis terveydenhoitoalalla hyväksi, mutta minusta sitä ajetaan nyt niin kuin käärmettä pyssyyn ja liian nopealla aikataululla.

Sote-karnevaalin hinta

Oikeustieteen kirjat ovat paksuja ja niissä on vähän kuvia. Opiskellessani alaa 1980-luvulla Turussa tapani oli lukutauolla lähteä tutkimaan pääkirjaston uutuushyllyn viihteellisempiä teoksia. Eräällä kerralla käsiini osui ranskalaisen historioitsijan Emmanuel Le Roi Ladurien kirja ”Le Carnaval de Romans” tuoreena englanninkielisenä painoksena. Kirja kuvaa 1500-luvun ranskalaisen pikkukaupungin karnevaalia, jossa narrit ottavat kaupungissa vallan ja virkamiehet laitetaan ilveilijän asemaan. Kunnon karnevaalissahan roolit vaihtuvat ja asiat tehdään väärin päin.

Elinvoimaa vai näivetystä seutukaupungeille?

Hallituksen toimintaa aluepolitiikan vinkkelistä seuratessa tulee mieleen sanonta: ”ettei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee”. Valtiovarainministeriö nimittäin julkaisi äskettäin selvityshenkilö Antti Rantakokon esityksen, miten seutukaupungit pääsisivät paremmin osaksi talouskasvua. Maan hallituksen samanaikaiset toimet sen sijaan toimivat selvityksen suosituksia vastaan.

 

Valinnanvapaus – mikä se on ja mitä tämä tarkoittaa

Reformaation 500-vuotisen historian kansainvälinen merkkivuosi on kohta päättymässä. Poliittisena liikkeenä reformaatio edellytti, että jokaisen tulisi ymmärtää, mitä kirkko ja valtaapitävät julistivat. Luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin tulivat kansankieliset ”mikä se on” selitykset vaikeille uskonnollisille käsitteille. Niitä sitten rippikoulua käyvät kukin vuorollaan pänttäsivät. Tuloksena oli lukutaitoinen kansakunta, jossa jo 1700-luvulla alettiin edellyttää esivallan päätösten julkisuutta ja ymmärrettävyyttä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä