Stubbin äärioikeisto
Joku aika sitten kiitin tällä palstalla Paavo Lipposta, kun hän oli puhunut äärioikeistolaisista
ilmiöistä niiden omilla nimillä. Nyt on tasapuolisuuden vuoksi sanottava, että ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin tuore teksti kyllä ohittaa Perussuomalaiset.
Stubb kommentoi kritiikkiin, ettei hänen puheeseensa ole tutustuttu. Mitä hän siis sanoi Bryggessä ja Ylessä?
”Minä näen euron oleellisesti darvinistisena valuuttana. Siinä on kysymys eloonjäämistaistelusta (survival of the fittest). Ja siten kysymys kuuluu pitäisikö poliitikkojen vai markkinoiden määrätä vahvimmat. Minä haluaisin sanoa, että markkinoiden pitäisi.”
”Me tarvitsemme Eurooppaan enemmän kilpailua, liikkuvuutta ja kapitalismia – emme vähemmän.”
”Toistaiseksi Euroopan institutionaalinen ydin ei ole todella toteutunut, mutta tällä kertaa
se saattaa olla toteutumassa – markkinoiden toimesta.”
”Eli ne maat jotka ovat kolmen A:n luottoluokituksessa heillä on moraalinen oikeus ja
taloudellinen tahto viedä integraatiota eteenpäin ja antaa muille myös neuvoja.”
”Unioni tarvitsee budjettitsaarin, talousasioiden komissaarin jolla on vahvistettu valta pitää
jäsenvaltiot suoralla ja kapealla polulla. Ja muistakaa, minä olen suomalainen – en puhu tsaarista kevyesti.”
Tällaista sosiaalidarvinismin, kapitalismin ja nationalismin hehkutusta ei Suomessa ole ministeriltä kuultu. Tämän päivän Euroopassa ja erityisesti Saksassa puhe darvinistisesta eloonjäämistaistelusta tuo mieleen historian, josta on kaikin voimin pyritty irti.
Mutta meillä Suomessa Kokoomuksen operaatio meni niin kuin oli suunniteltu. Media noteerasi hyvin ja kritiikkiä tuli sen verran, että viestin läpimeno tehostui.
Mistä siis nyt tuulee?
Kokoomuksella on jo pitkään ollut ongelma, joka jatkossa uhkaa kärjistyä.
Sodan jälkeen koko sotia edeltänyt oikeisto ryhmittyi Kokoomukseen. Mutta viime vuosina sen oikea laita on taas alkanut vuotaa Perussuomalaisiin. Siihen on yritetty vastata mm. nostattamalla kevään 1918 toukokuun 16. päivän ja V.A. Koskenniemen muistoja, mutta se on vain lisännyt alttiutta Jussi Niinistön kutsuun.
Järjestökentällä Perussuomalaiset ovat vyöryttäneet mm. ruotsalaisvastaisuudella
Suomalaisuuden liitossa sekä muilla muistoilla vapaussodan ja AKS:n perinnejärjestöissä tai -lehdissä.
Tilanne on kärjistynyt maanpuolustussektorilla, kun maan natomielinen sotilasjohto on ministeri Häkämiehen tuella muokannut puolustusvoimia Natokuntoon. Sen seurauksena laaja osa palveluksessa ja reservissä olevaa maanpuolustusväkeä on nyt kauhuissaan maavoimien ja aluepuolustuksen alasajosta. Niinpä Kokoomus menetti jo viime eduskuntavaaleissa monilla varuskuntien paikkakunnilla ja äänestysalueilla juuri Perussuomalaisille.
Kokoomuksen ongelmaksi onkin tullut isänmaallisen perinteen sovittaminen sen innokkaaseen EU- ja Natopolitiikkaan. Nyt tämä ongelma uhkaa edelleen kärjistyä.
Nykyinen finanssikriisi vähentää Suomessa oikeistossakin eurointoa, mutta Saksassa se on johtanut haluun tehdä uusi harppaus EU-liittovaltioon. Kokoomuksen veljespuolueen CDU:n puoluekokouksen mukaan EU:n valtaa jäsenvaltioihin on lujitettava ja sen tueksi pitää EU:n johto valita yleisillä vaaleilla. EU:n parlamentista ja neuvostosta pitäisi tulla kaksikamarinen edustuslaitos.
Kokoomuksen johto haluaa mukaan myös tähän projektiin ja euron finanssivastuitakin on otettu sekä pitäisi ottaa yhä enemmän. Mutta miten siihen voidaan innostaa edes oma väki ja estää vuodot oikealle?
Kehitettiin siis pakettiratkaisu.
Ruotsalaiskaunaa myötäillään lähettämällä ministeri Stubb naureskelemaan pohjoismaiselle yhteistyölle.
Sauli Niinistö lopettaa puhumisen todellisesta Natosta, siirtyy kuvitteellisen eurooppalaisen Naton kiittelyyn ja EU valaistaan uusin värein.
Kun Timo Soini on vedonnut kansallisiin tuntoihin Eurooppaa vastaan, Stubb vetoaa nyt radikaaliin nationalismiin EU:n puolesta. Hänen tekstissään me suomalaiset olemme markkinavoimin valittu herrakansa pelastamassa Saksan rinnalla liittovaltioksi koko Eurooppaa. Aluksi panemme järjestykseen etelän luuserit.
Tässä ideassa suomalaisella oikeistolla on pitkät perinteet. Jäljet vain pelottavat.
Eikä Berliinissäkään taideta nyt innostua leimautumisesta tämän vuosisadan darvinistiksi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ymmärsinkö oikein? Oletko milloin tulossa meille persuihin vahvistukseksi, ymmärsin että pidät meitä isänmaallisena puolueena?!
Keskusta on liittovaltiojunassa tiukasti Kokoomuksen kanssa. Matti Vanhanen teki kaikkensa, että EU:n perustuslaista (Lissabonin sopimuksesta) ei pidettäisi Suomessa kansanäänestystä. Keskusta olisi tehnyt tasan tarkkaan samat ratkaisut kuin Kokoomus mikäli se olisi vieläkin hallituksessa. Väittääkö Volanen, että Keskusta olisi noussut omaa komissaariansa vastaan?
Haluan kiittää kirjoittajaa erinomaisesta kirjoituksesta.
Risto Volanen todistaa johdonmukaisesti esittämänsä. Kiitos suoraselkäisestä tekstistä.
Ilmeisesti kysymysten on vielä kärjistyttävä, ennen kuin Kokoomus putoaa ja samalla putoaa perusta sen johtaa hallitusta. Kokoomuksella on ylivoimaisesti eniten pelimerkkejä käytössään ja puolue hallitsee pelinpolitiikan parhaiten. Riittävän moni kansalainen uskoo toistaiseksi. Kyse on vain siitä, kuinka vakavasti Kokoomus saa rikottua, vahingoitettua, nollattua vuosikymmenien aikana yhteiskuntasopimuksella rakentamaamme.
Stubb: "Ja siten kysymys kuuluu pitäisikö poliitikkojen vai markkinoiden määrätä vahvimmat. Minä haluaisin sanoa, että markkinoiden pitäisi."
Kyseessä on valtiopetos.
Sillä, valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut Eduskunta.
Odotan toimenpiteitä laillisuusvalvojilta ja sitä ennen Kokoomukselta ja kaikilta hallituspuolueilta.
Volanen on fiksu ja ajatuksissaan itsenäinen mies, harmaa eminenssi, joka nyt eläkepäivinään taitaa tuntea itsensä täysin vapaaksi sidonnaisuuksista.
1970-luvun nuoreen, kovasti keskenäänkin keskustelleeseen keskustaälyköiden kaartiin (Väyrysen ohella) kuulunut tohtorismies ei kuitenkaan ole muuttanut asemaansa poliittisessa kentässä. Keskustassa on hyvä tarkkailuasema.
Olen sitoutumaton tarkkailija.
Mielestäni Stubbin viimeaikaiset klobbitoilaukset ovat ohittaneet Häkämiehen aikaisemmat hölmöilyt.
Katsokoon Kokoomus tarkkaan, mihin oikein on menossa!
Stubb on karmea politiikan pelle - se on ainoa oikea ratkaisu suhtautua häneen.
Mutta kysyä oikeasti voi blogistin tapaan että mikä rooli törmäilijä Stubbille on annettu kokoomuksen strategiassa - ja yhtä lailla voi alkaa kysyä milloin Stubb on taakka niin että hänet on kokoomuksen viisainta tiputtaa pelistä pois.
Ei tarvita kuin yksi megaluokan tärähdys korkealta tasolta Stubbin toilailujen vuoksi niin jopa kokoomuksen hallituskelpoisuutta voi epäillä että tuollaista korkeatason politiikan täystorveloa laisinkaan sietää saatikka sitten ministerinä.
Hirveä tyyppi joka yrittää populistisesti kahjoja kun ei ole mitään oikeaa annettavaa isoihin asioihin papukaijamaisen muiden hyvien ideoiden toistamisen lisäksi.
Hirveä ministeri.
Minusta Stubbia voisi kuvata seuraavalla paradoksaalisella nimityksellä:
Transatlanttinen täsmätörppö
huomatkaa sanan täsmä ja törppö totaalinen ristiriita
Risto Volanen. Kyllä varmaan mutta ainakin minä tukka pystyssä seurasin mitä hän ns rohkeni tehdä ulkoministerin roolissa niin ETYJin puheenjohtajan ominaisuudessa kuin suhteessa Venäjäänkin.
En voinut välttyä siltä että minusta korkeatasoinen Lavrov ei tiennyt miten päin olla tämän veuhkaajamme kanssa.
Ja noista asioista lähtien en ole voinut olla välttymättä vakutelmalta että hän on enemmän uskollinen transatlanttiseen sidokseensa kuin muualle - ja että hän saattaa olla siihenkin suuntaan rasite koska vaikutelma on että yrittäessään transatlanttisia vetoja ja täsmävetoja hän itse asiassa epäonnistuu mitä pahimmin - ja tämä video tulee mieleen Stubbin ulkopoliittisista kompuroinneista
Stubb voi olla suomalaiselle tyylille vieras juuri puheissaan, kun hän on opiskellut ja asunut muualla. Mutta jos on tehnyt ja kokenut samaa, nimenomaan opiskellut muualla, niin ei miehessä ole muuta erikoista kuin Suomen tavanmukaisesta jököttelevästä pöpöttelystä eroaminen. Ei Paasikivi olisi tosiaan sanonut mitään Condoleezan sääristä, ei edes Kekkonen julkisesti, vaikka hänen jälkeensä lähestystön palkkalistoille olisi voinut ilmesty seksikäs tyttö, jonka (muut) taidot pysyvät salaisuutena.
Eli mitä "oikeistolaista" tuossa Stubbin termien käytössä on. Hän selvittää asennettaanja yrittää selvittää tilannetta. Ehkeivät hänen ideansa ole parhaita, edes hyviä. Mutta kyllä EU tarvitsisi nyt "finanssinapoleonin," jos se haluaa jatkaa ja selvitä, eli pitää EUROn saavutuksen. Sehän on ollut menestys, vaikka sen korkea arvo vaikeuttaa vientiä. Ja vaikka Suomen osallistumisesta tulisi keskustella - asiadetaljein, kuten Kreikan petkutuksista.
Yksi keskustelun aihe, juuri Volasen ja valtion hallinnon tasolla, voisi olla sen omien ideoiden oikeus lähimenneisyydessä. Onko jo unohtunut konkurssi, jonka Koivisto rakensi Kekkosen kaivamalle kuopalle. Eikö Volanen tunne yya-ajan historioita, siis joita ei ole kirjoitettu. Mitä olivat Vanhasen ajan saavutukset? Onko totta, että hän myi kaivosoikeudet Lapissa? Sitä vastaavaan eivät muut Pohjoismaat menneet.
Siis jos aiheista halutaan keskustella, niitä on. Miksei sitä tehdä? Miksi pöpötellään tyhjästä? Mitä muuta Kekkonen oli kuin äärioikeistolainen, mestausryhmän komentaja, sitten rasisti, joka naamioitui mm. törppöjen SS-miesten käytön taakse. Eikö Volanen - tai Vaarala - ole kuullut mitään näistä jutuista? Etteivät itse asiat unohdu!
Minun kantani on se että Kekkonen oli valtiomiehenä lähes samaa kuin oli Sibelius musiikissa - ollen sitä mieltä että Sibelius on ja todennäköisesti pysyy ainoana suomalaisena Suurmiehenä vuosisadasta toiseen.
Eikä tässä arviossa ole mitään poliittista latausta - vaan Kekkonen oli minusta niin ylivertainen poliitikkona ja valtiomiehenä riippumatta osin kyseenalaisista otteistaan että sille työlle on paljon laskettava että Suomi on edelleen itsenäinen.
Kuvitelkaapa nyt vaikkapa Stubb tai edes Niinistö Kekkosen ajan presidentiksi niin paljon ois poikain pitänyt kasvaa että olisi edes likelle Kekkosen roolia päässyt. Ja Stubbhan olisi alta aikayksikön saatelluts Suomen transatlanntis-pyhään sotaan itse pääpiruaan eli venäläisiä vastaan.
Nyt on pakko kysyä miten Stubb on nyt sitten ulkomaankauppaministerinä - muistaen että meillä on valtaisin markkina Venäjällä ja että meillä on 1300 km rajaa Venäjän kanssa.
Miten tämmöinen transatlanttinen rypäletössäys voi olla nyt sitten ulkomaankauppaministerinä - onko hänen kutsumuksensa ja peröti tehtävänsä tuhota Venäjän markkinat vai kuinka asia on.
Kataiselta surkeista surkein veto vääntää Stubb ulkomaankauppaministeriksi.
Anna mun taas kaikki ......
Volaselle ja Vaaralalle
ei voi olla vastaamatta, vaikka on näpäytettävä omaan vastaukseen.
Minun asenteisiini vaikuttaa, että ensin vanhempieni sitten oma perhe saivat maksaa "käskyjen noudattamamisesta." Asekätkentäesikuntaan mobilisoinnista ensin, sitten vastaavista pikku jutuista, joilla mm. Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto tekivät uriaan. Eivät he palvelleet maata optimaalisesti. Sen uskominen on humpuukkia, vaatii tosi takapajulaa.
Kekkonen tosiaan oli ehkä ainutlaatuinen joissakin ikävissä tilanteissa, mutta Stalini kuoleman jälkeen Suomi oli tosi vaarassa vasta DDR:n tunnustuksen aikoihin. Jos se oli tarpeen, sen olisivat selvittäneet muutkin kuin Urkki. 25 vuotta osin dementoitunutta presidenttiyttä oli liikaa. Kyllä maa siitä kärsi, kärsii yhä.
Ja miksi kummassa Natoon meno olisi "oikeistolaisuutta?" Kun NL alkoi sortua vuoden 1968 jälkeen, siihen ei uskottu vaan konkkaa mentiin sen kanssa. Onko nyt muka viisautta, jos tuon 1300 km:n rajan vuoksi ollaa ulkona Natosta? Se on silkkaa potaskaa, ellei Putinin kanssa aiota korvata germaanisen Rooman synnytyksen yritystä bysanttilaisen imperiumin uudisrakennuksella.
Myös menttaalisesti valinta olisi tehtävä, selvästi.
Tuo on sinun vaihtoehtosi reagoida siihen että Suomi on merkillisellä tavalla omalla kielialueellaan itäisen ja läntisen kultturin rajalla.
Mutta demokratian nimissä on muitakin mahdollisuuksia ajatella tuosta kulttuurisesta rajasta - eikä kaikkien mahdollisuuksien pidä eikä saa olla talvisodan värjäämiä näkemyksiä.
Muutakin historiaa on kuin sotahistoriaa.
Nuih - jopas avartu näköalat kummasti
Suomessa siis alettiin ajatella "kansandemokratioiden" malliin; Koivisto oli yhä kunniavieraana DDR:n "viimeisessä voitonparatissa" 1989. Se oli tosi häpeällinen näky, eikä sen tulkinnalla ollut tai ole tekemistä Talvi- tai muiden sotien kanssa, vaan sen kanssa, ettei Suomi Paasikivestä Kekkoseen kunnioittanut kansalaisoikeuksia. Kekkonen yksinkertaisesti valehteli, väärenteli ja varasteli liian pitkään. Ja jostakin syystä dementoituvasta juoposta piti vielä kirjoittaa valehistorioita. Niistä tiedän ehkä enemmän kuin jopa Kekkonen itse, Kepun ja Demareiden humpuukkimaakarit yhteensä. Tieto ei valitettavasti kelvannut, kun sitä olisi tullut käyttää. Osin siksi, että joukko humpuukkihistorioita, jotka oli kyhätty omien imagojen kiilloittamiseksi, olisi pitänyt unohtaa, tehdä uusiksi, parin faaraon pyramiidit purkaa.
Kukin historiallinen tilanne vaikuttaa siihen miten on joka tapauksessa eri isojen toimintavaihtoehtojen mukaan toimittava - sodassa ei voi oikein muuta kuin sotia niin valtiomies- kuin kansalaistasollakin - ei esimerkiksi yksittäinen mies voinut nousta juoksuhaudasta ja lähteä kohti venäläisiä vakaa rauhanaate mielessän - ja kohta kuula otsassaan.
Eikä vakaan rauhan aikana voi toisaalta sotaisasti alkaa riehumaan - koska se ei oikein istu niinsanotusti tilanteeseen.
Samalla tavalla isot poliittiset tilanteet vaatii isoihin periaatelinjoihin mukaan halusi poliitikko sitä tai ei. Jossain määrin on mentävä mukaan halusi sitä tai ei - kun iso kokonaisuuskin menee. Tilanne on vähän sama kuin yrittäisi Imatran koskessa soutaa virtaa ylöspäin.
Mutta sitten kun nuo historialliset isot seikat on vakioitu tarkastelusta ulkopuolelle voidaan katsoa että kenestä oli silti tilanteessa sen verran mieheksi että nousee tilanteen yläpuolelle joka tapauksessa vaikuttaen tavalla tai toisella isojen virtausten voimaan ja suuntaan - vaikkapa luokkaa Mannerheim ja Airo sodassa.
Ja sitten myös voi tarkastella yksittäisiä tekoja olivatko ne ko henkilöön ja ympäröivään historialliseen tilanteeseen eläytyen minkälaisia.
Pitää varoa sitä vaaraa että haukkuu yksittäistä ihmistä tai tekoa huomioimatta historiallista todellisuutta että oliko juuri muu mahdollistakaan - ja sitä kautta panee itse asiassa historiallisen tilanteen ko henkilön piikkiin - ikäänkuin tällä olisi ollut mitään sanansijaa isoihin historiallisiin asioihin. Tyyliin - se oli sun vika että historiallinen tilanne oli sellainen kun et tehnyt niin tai näin.
Ja tuo nyt on älyttömintä jota voi historian tapahtumien valossa tehdä - että vaatii yksittäiseltä ihmiseltä mahdottomuuksia isojen historiallisten tapahtumien virrassa.
Mutta - silti - silti jää aina se yksittäisen ihmisen suuri sankaruuden vaihtoehto - hän voi aina tai ainakin lähes aina valita eettisesti - eli vaikka historia vaatii mukaansa niin yksittäinen henkilö voi panna sekaan oman eettisen vastalauseensa ja kenties tekonsa - edes pienessä mitassa - luokkaa Schindlerin lista.
Jussi Vaarala
Hauskaa yrittää väitellä, mutten täysin ymmärrä, mitä viisauksillasi on tekemistä Kekksen tai presidenttien toimintatapojen kanssa Suomessa. Tai jos otetaan ns.käytännön tilanne vuosina 1968-83, kun olin suoraan sen kanssa tekemisissä, niin kysyä voi:
Oliko NL:n strategiseen viime taistoon yhtyminen tarpeen siinä määrin kuin se tehtiin? Eli Suomi voi ansaita NL:n kaupalla kuten muut. Mutta pienenä maana se sitoi itsensä ennustettuun konkurssiin, josta ei haluttu tietoa, lähinnä siksi että voitot olivat suuria - kuten tyhmyys. Ja niitä peiteltiin; ml. NL:n suhteiden strategista laatua, ml. törkeällä vallan maanpetoksellisella väärinkäytöllä, kun varastelut ja väärennykset eivät riittäneet.
Oliko touhuun yhdistetty teatteri tarpeen? Se oli yhtä tyhmää kuin se oli julkista, mm. USA:n lähetystön kutsuilla: pienenä valehtelijana pidetty hallinto muuttui suureksi väärentäjäksi ja oli sen jälkeen niin tyhmä, ettei se osannut hankkia apua ja tietoa, kun niitä oli tarjolla. Ei Suomella ollut tosi tarvetta mennä NL:n mukana konkkaan. Miksi siis mentiin? Miksei kukaan ole vastannut siitä? Koko juttu on uskomaton ja petollinen törkeys, ei alkuunkaan tilanteen vaatima välttämättömyys.
Kokoomus voisi pitää äärioikeistolaisen siipensä kurissa, vai onko niin että äärioikeisto on jo vallannut Kokoomuksen kokonaan, jälki ainakin viittaa siihen.
Stubbilta selkeä mielipide ja lausunto. Kumpa kaikki eri mieltä olevatkin puhuisivat yhtä suorasti.
Olen rasisti, en rotusortaja, ketähän presidenttimme arvelee minun äänestävän. En äänestänyt perussuomalaisia.
Natosta. Eilen oli Ruotsin televisiossa mielenkiintoinen dokumentti Puolan, Tsekkoslovakian ja Unkarin liittymisestä Naton täysijäseneksi. Haastatelluista päätöksentekijöistä ei kukaan uskonut lopputulokseen, mutta näin vain kävi.Venäjän halusi myös Naton purkamista, jotta se olisi päässyt harjoittamaan hajoita ja hallitse politiikkaansa.
Mutta venäläisillä on tapana taipua, jos vastassa on terästä tai päättäväinen rintama.
Tulevaisuudessa Suomen liittyminen Natoon on enemmän tai vähemmän läpihuutojuttu. Edellyty on, että saamme sielustamme Venäjän pelon. Pahaa jälkeä tekee nimenomaan Stubb, jonka Venäjän vierailujen jälkeen paikalliset lehdet ovat suu auki esim. koskien viisumivapautta. Hänellä on paha tapa hölöttää ohi suun. Kuten Ahtisaari sanoo niin Nato jäsenyys on osa eurooppalaisuutta. Se stabiloi Eurooppaa ja Venäjäkin voi keskittyä omiin kasvaviin sisäisiin ongelmiinsa.
Edelliseen lisään: Paavosta teemme presidentin. Väyrysen Paavosta.
Risto Volanen analyyseineen on oikeassa.
Mutta edustaako Paavo Väyrynen toistä äärilaitaa.
Eristäytymistä.
Jo Paasikivi ja Kekkonen halusivat - ja veivät myös -
Suomen eristäytymisen tieltä väljemmille vesille.
Tuon avaramman ajattelun varaan isänmaamme hyvinvointi on rakennettu.
Timo Soinia, ja hänen perussuomalaisiaan peljätetään nyt siellä ja täällä.
Taitaapa Väyrynen edustaa järkevää kanssakäymistä vaan ei eristäytymistä.
Soinia ja Perussuomalaisia taidetaan pikemminkin arvostaa kuin pelätä. Sinä ehkä pelkäät.
Stubb ja Väyrynen ovat kuin identtiset kaksoset.
Molemmilla on superego ohjaavana voimana käytöksessään, niin että sen pitäminen "aisoissa" on heille vaikeaa, melkeinpä mahdotonta. Molemmat hakevat suurta näkyvyyttä julkisuudessa laukomalla sellaisia mielipiteitä, joita sitten myöhemmin joudutaan selittelemaan ja korjaamaan. Tosin Väyrynen ei selittele tai korjaa mitään puheita vaan kiertelee ja kaartelee ja laittaa puheidensa "väärät" tulkinnat toimittajien piikkiin.
Stubbilla on nyt omasta mielestään hänen erinomaisuuteensa nähden vähäpätöinen turhauttava toimi, vaikka ei sitä myönnäkkään.
Väyrynen on ajautunut jo kaiken julkisuuden ulkopuolelle ja median kiinnostusta saadakseen möläyttää milloin mitäkin päästäkseen lööppeihin.
Tätä paria kun seuraa, tulee mieleen Nykänen/Tapola- pari julkisuushakuisuudessa.
Eivät ole kuin identtiset kaksoset. Väyrynen sai ansioistaan ikävän leiman ikiulkoministeriaikoinaan. Hän on kuitenkin aikuinen ja johdonmukainen sekä ajaa Suomen ja suomalaisten etua.
Stubb on todellakin täynnä itseään ja kuviteltua erinomaisuuttaan. (Se mahtava kielitaitonsakin merkitsee vain ruotsia, englantia ja suomea.) Stubb ajaa Suomea suurempien kokonaisuuksien ja eturyhmien etuja, mutta koska hän on Suomen ja suomalaisten edustaja, hän ei ole tehtäviensä tasalla, vaan sivuuttaa ja aktiivisesti unohtaa kansalaiset, joilta mandaattinsa on. Stubbilaisesti ajattelevia ja toimivia tuossa oikean laidan puolueessa on pilvin pimein.
Paavo Väyrysen vallanhalu - ja tavoittelu on yhteneväinen Stubbin kanssa. Väyrynen haluaa olla presidentti, joka tavoittelisi Kekkosen ajan valtaoikeuksia, vaikka uusi perustuslaki ei sitä salli. Tämä hänen laeista piittaamaton lakien yläpuolelle hamuava käytös noinkin vanhana miehenä ei voi olla Stubbilaisen penikkatautiin viittaavaa lapsellisuutta vaan kyse on paljon pahemmasta oireilusta. Tämä oireilu ei saa realisoitua hänelle valintana presidentiksi seuraavissa vaaleissa. Tämä valinta tulee estää. Se on äänestäjien etu. Ja Suomen etu.
Tähän mennessä vain Väyrynen ja Arhinmäki ovat vastaanneet suoraan kaikkiin heille esitettyihin kysymyksiin.
Ja vastaavat vastakin.
Väyrynen on erilainen ihminen kuin suomalaiset yleensä, mutta hänen ominaisuutensa eivät niinkään ole vallanhimoa vaan vakaumusta.
Erittäin hyvä kirjoitus, kiitos siitä.
Stubbin puhe oli hyvin kertova, kertova myös hänen skitsofreniastaan.
Kuvittelu rajattomasta vallasta sairastuttaa jo tartuntaa kantavan lopullisesti.
Mainittu ministeri vastaa yksin kymmentä Hakkaraista ja Oinosta.
Presidenttiehdokas Sauli Niinistökin on sanonut jossain haastattelussa (olikohan se ykkösaamussa?) suurin piirtein näin: "Rikkailtakin pitää voida ottaa taantuman aikana enemmän, MUTTA SIELTÄ EI OLE KOVIN PALJON SAATAVISSA."
Ihmettelen tätä ilmaisua, ei kovin paljon saatavissa! Mistä on oikein kysymys!?
Juuri niin.
Stubbin esiintyminen saattaa kaataa Niinistön presidenttiyden. Minunlaisteni ei ainakaan tarvitse enää miettiä, ottaisiko riskin äänestää Niinistöä.
Mitenköhän Niinistö ja Stubb tulisivat toimeen presidenttinä ja Eurooppa/ulkomaankauppaministerinä? Pystyisikö Niinistöltä saamaan kysymykseen vastauksen?
No, toimeentulo on pienempi murhe kuin se, miten enemmistö suomalaisista sietäisi sen jälkeisen maamme tilanteen.
Mitä "nationalismia" on stubblaisuus olevinaan, joka hehkuttaa EU:n vahvaa keskittymistä, "Euroopan institutionaalisen ytimen" toteutumista ja markkinoiden (ja siinä sivussa so called AAA-maiden) jyräystä yli kansallisvaltioiden paikallisen demokratian?
Onhan se äärioikeistolaista siinä mielessä kun liberaali markkinatalous ja kapitalismi on oikeistolaista, ainakin.
Kaiken kaikkiaan. Euroopassa on yksi ainoa demokratia, Sveitsi, missä kansalaiset saavat äänestää kaikista asioista. Eikä heillä niin huonostikkaan mene.
Ja vielä. Glopaalisaatiossa valtion menestys on kiinni siitä, että tuotetaan, mitä muut valtiot haluavat. Niin ja; teemme Paavosta presidentin, Väyrysen Paavosta.
Edelliseen kirjoitukseeni lisään: Sveisillä on ainoat kansalaiset, jotka ovat uskaltaneet ottaa itselleen päätösvastuun(asioistaan sitovan kansanäänestyksen), eivätkä ole piiloutuneet edustajiensa taakse.
Tätä samaa asennetta on nähtävissä kautta demokratiaa halveksuvan EU-ytimen.
Itselleni puheet ja teot vain osoittavat kuinka hukassa sitä ollaan kun kaikki ei suju kuin elokuvissa. Kaikenlisäksi typerä vaalikarja ei sitä ymmärrä ja uskaltavat olla eri mieltä. Lehdet kertovat ettei me ikinä missään ytimessä olla oltukaan vaikka samoissa kuvissa on virnistelty. Frankfurtin kerhoonkin pääsi vain joku Rehn, eikä Stubb.
Vähempikin vetää mielen matalaksi.
Koti, uskonto ja isänmaa karkaavat yhä kauemmaksi.
Risto Volaselle vielä: Puolueenne Jäätteenmäki ei kaatunut tietovuotoihin, vaan valitsemani eduskunnan edessä valehteluun.
Katsoin lähetyksen, kun hän puhui niin totta kuin osasi.
Seuraaja onneksi otti oppia ja ei muistanut yhtään mitään niin ei tarvinnut puhua niin totta kuin osaa. Yleisesti tuntuu nykyään olevan varsin heikkomuistisia koko kööri jos jostain epämiellyttävästä asiasta tiedustellaan.
Ennenvanhaan niillä oli sentään silminnähden kova känni (Karjalaisen Ahtin malliin) joka selitti muistamattomuuden ja ei jättänyt epäilykselle sijaa.
Ymmärrän, jos ette ota komennttia vastaan, Risto Volanen.
Ilahtuisin, jos ottaisitte.
Mikä on näkemyksenne Valviran tilanteessta?
Jussi Vaaralalle: Presidenteistä paras on ollut Ryti, Kekkonen toisena ja Koivisto kolmantena. Näin suomalaisen, minun, kannalta.
Markkinataloutta kannatavalle taloustieteilijälle hämmentävin osa Eurooppaministerin kommentissa on vaatimus siitä, että (ilmeisesti) markkinoiden pitäisi saada määritellä ketkä maat euroon kuuluvat. Mitä tämä tarkalleen ottaen voisi tarkoittaa, on epäselvää, mutta oletetaan esim. että nykytilanteessa lainamarkkinoilta ulos joutuneet maat olisivat määritelmän mukaan liian heikkoja euroon. Eli ilmeisesti ministerin ja hallituksen linja olisi automaattisesti heittää Kreikka, Portugali, Irlanti ja kohta Italia sekä Espanja ulos yhteisvaluutasta. Tämä voi olla ihan perusteltua mutten usko, että ministeri tätä oikeasti haluaa. Hallitushan on päinvastoin tehnyt kaikkensa pitääkseen mädät omenat mukana katkeraan loppuun saakka.
Markkinoilla ei sitä paitsi ole mitään tahtoa, koska se on vain joukko toisistaan riippumattomia pikkutoimijoita, joille ei sinänsä kannata poliittista valtaa sysätä. Markkinatalouden lakeja soisi sen sijaan hallituksenkin ryhtyvän edes auttavasti seuraamaan..
Uskon, että Stubb on yksityishenkilönä ihan mukava. Ja että hän osaa antaa melkoisen osaajan ja menestyjän vaikutelman. Niin osasi myös se yksi Norjan moniosaaja,
Hyvinä aikoina tällainen heppu saattaa vaikuttaa jopa osaavalta poliitikolta, jos vain antaa anteeksi pikkujutut, kuten tasavallan presidentin haastamisen ulkopolitiikassa avoimesti, tai ulkomaisten sotarikollisten mielistelyn.
Huonoina aikoina todellisuus sitten purkautuu ulos. Saadaan kuulla, mitä henkilö ajattelee Pohjoismaista, tai mitä EU hänen ideaalissaan olisi.
Kataisen pokka on pitänyt paljon paremmin, vaikka hän on aivan samaa porukkaa.
Stubbin viittaus darwinismiin toi minulle heti mieleen vuoden 2009, jolloin Suomen tiede-establishment hehkutti darwinismia. Tieteenpäivien 2009 läpikäyvä teema oli evoluutio. Suomen Akatemia järjesti darwinismin juhlaseminaarin. Poliitikkopaneelin vastattavaksi tieteenpäivillä oli annettu aihe ‘Kilpailuyhteiskunnan pelot’.
Tieteenpäivien yhden session aihe oli "Parempien oikeus elämään". Prof. Marjatta Hietala esitelmöi aiheesta ihmisrodun jalostus, eugeniikka. Hietala kertoi millaista jalostusta Saksassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa harrastettiin 1930-luvulla ja sen jälkeen. Se tapahtui tieteen nimissä.
Kirjoitin Tieteenpäivistä pitkähkön, tosin varsin sekavan mietelmän 'Tieteenpäivät - triviaalin paluu', jossa totesin mm.:
"Evoluution valinta tieteenpäivien läpikäyväksi teemaksi ja sen yksioikoinen pintaliitoinen esilletuonti on poliittinen teko. Uusliberaaliksi kutsutun politiikan ilmapiiriä ja läpiajoa evoluutiohehkutus edesauttaa enemmän kuin suurinkaan puoluetuki. Tiede on politiikkaa."
http://essee.wordpress.com/2009/01/14/tieteenpaivat-triviaalin-paluu/
Kiitos Volasen avauksesta. Pohdiskelen myös hieman keskustelukulttuurin muuttumista.
Suomessa on pitkään ollut sellainen poliittinen kulttuuri, jossa eliitille politiikka on ollut ns. elämän pääaine. Tuo kerrostuma ei juuri tunne vapaata työelämää eikä siellä kilvoittelua, lukuunottamatta poliittisin perustein saamiaan töitä ja virkanimityksiä. (Siis suljettu järjestelmä)
Äärioikeistoa (vastapoolina stalinismille, joka voi hyvin etenkin 1970-luvulla) Suomessa ei juuri ole sodan jälkeen ollut. En leimaisi Stubbia äärioikeiston puhetorveksi, vaan länsimaisessa kulttuurissa liberaaliksi markkinatalouden kannattajaksi, jonka ilmaisutavat vain poikkeavat ex-liturgiastamme. Möläyksiä tulee meiltä kaikilta silloin tällöin: Suomi ei ole tässä kovin musta... (Sain opiskella ja työskennellä vuoden Hollannissa ja 3 vuotta Yhdysvalloissa sekä jonkin aikaa Ruotsissakin)
Nyt elämme murroksen aikaa. Politiikkaan pistäydytään silloin, kun se tuntuu kiinnostavan ja sopivan omaan elämäntilanteeseen: tullaan ikään kuin sivusta. Ja voidaan myös poistua helpommin. Esimerkkejä tällaisista ovat mm. Jukka Tarkka, Risto Penttilä, todennäköisesti Alexander Stubb, Martti Ahtisaari jne.
Koko heidän puhuntansa on tuonut raikkaan tuulahduksen amattipoliitikkojen liturgiaan, jossa moni on voinut rauhassa lillua menneisyydessä. Tätä uutta ilmaisuperinnettä ei ehkä kannata tulkita vanhoin metodein, koska puolueopistojen tai ammattiyhdistystoiminnan broilerointi ei sieltä edes voi näkyä. Pian täällä voi puhua kuten muuallakin ns. vapaassa maailmassa (älköön kukaan tästä ilmaisusta pillastuko).
Kuuntelenkin Stubbia & kumppaneita ilman tätä menneisyyden painolastia, ilman tuttua "Kremlologiaa" tai "Kekkoslovakiaa", jolloin 1970-luvulla "virheeksi" tulkittu ilmaisu tai suorasukaisuus ei niin häiritse. En ole innostunut liittovaltio-EU:sta, mutta luulen ymmärtäneeni AAA-maiden vaikutusvaltaan viittaamisen vain faktan toteamisena - en pyrkimyksenä uuden kultapossu-ytimen luomiseen. Tai äärioikeistolaisuuteen.
Voiko tällainen tulkinta puhunnan muutoksista tuntua mahdolliselta?
Stubbin persoonasta en tässä halua sanoa yhtään mitään.
Murrosikäisten puheita siis suhteessa vanhempiinsa?
Pohjan Akalle: Hyvä huuli, joka ei aivan avautunut tällä kertaa, ellei Akka itse ole kuusikymppinen.
Nelikymppinen A.S. voisi ikänsä puolesta olla melkein poikani, mutta kyllä hänen puhuntaansa kykenee silti seuraamaan ilman edeltävän polven poliittista sanakirjaa, liturgiaa ja läpäisyperiaatteella kulkevaa asennettakin. (Ehkä toisissa kultuureissa vietetyt vuodet auttoivat?)
Katsotaan nyt, seuraako asiasta muuta kuin blogivaihtoa...
Mutta se edellinen polvi ei ehkä osaa orientoitua näin nopeasti muutoksiin, vaikka jatkuvasti korostaa sitä, että "minulla on hyvät suhteet ja paljon ystäviä eri puolilla maailmaa". On siis purtava heti, kun tilaisuus koittaa.
Oppiihan ne murkut sitten joskus sanomaan asiat paremmin, muut ihmiset ehkä huomioon ottaen. Mutta samat virheet he elämässään tekevät kuin vahempansakin.
Ja rahanvaltahan maailmassa on aina ollut. Se ilmenee eri kausina eri tavoin ja eri seurauksin.
Äärioikeistolaisksi väitettiin meitä kaikkia 70-luvun lopun nuoria, kun kävimme lauantaisin usein diskossa, jonka rakennuksen omisti paikallisen Kokoomuksen osasto. Siltä tilat oli vuokrattu täysin markkinahintaan ja määräajaksi yrittäjien toimesta. Se siinä hämäsi, että samassa talossa oli Kokoomuksen uudet tilat. Koska olin yksi näistä yrittäjistä oli rillit optikolla useaan otteeseen, kun kuuluin äärioikeistoon ovia sulkiessani. Työläiskodin kasvatti ei edes ensin tajunnut mikä minusta oli tehnyt äärioikeistolaisen.
Kun puolueita ei enää erota mitenkään toisistaan, niin nyt löytyy äärioikeistolaisia, kuten Stubb. Hän ei ole missään sanonut tähtäävänsä kolmen A:n paremmin pärjäävien maiden liittovaltio-projektia, mutta se voisi olla hyväkin asia, sillä me olisimme silloin vertaistemme joukossa jonkinlaista vapakauppa-alue. Nyt eivät AAA valtiot aiheuta minkäänlaisia onglmia, vaan ne joilla on AA tai A. Siksihän tässä juuri vaikeuksissa ollaan, että nuo valtiot eivät olleet liittymistilanteessakaan EU alueeseen liittymissääntöjen mukaisessa tilassa. Mutta ne väärensivät tietonsa.Halusivat vihreälle okselle, mutta helposti. Aivan kuin nämä paljastuneet valelääkärit hyville palkoille, ilman pitkää ja valvottua koulutusta.
Stubb on kaukana äärioikeistolaisesta, sillä sellaiselle löytyy useita foorumeitakin netistä. Homma lienee tunnetuin ja Suomen Sisu. Nekään eivät ole kovin kummoisia. Ennen oli toista. Ensimmäisessä työpaikassani äärivasemmistolaiset taas lupasivat panna rakennustyömaan seis, jos en liity liittoon. 16 vuotias poika. Se oli kiihkeetä aikaa. Kahvihuoneessakin sai lukea vain kahta eri puolueen lehteä. Minulla olisi ollut rillit sielläkin vinossa, jos olisin Uuden Suomen vetässyt eväslaukusta esiin. Oli se aikaa. Nyt on ei herraa ja narria erota toisistaan millään ja se on hyvä. On vain erilaisia mielipieitä. Niitä nykyaikaan kuuluvia ja niitä, jotka joutavat jäädä tuonne minun ja monen muunkin täällä kirjoittavan nuoruuteen.
Hyvät Herrat!
Oletteko tulleet huomanneeksi, että ajat muuttuvat ja että ihmisen mielet polkevat paikallaan? Mr. Stubb näkee Darvinismin väistämättömän todellisuuden aivan liian hitaaksi ja selkeänäköisenä yksilönä kokeilee Darvinismin kiihdyttämistä vastaavalle tasolle jossa olemme teknologisessa kehityksessä. Mutta ”spirit” ei ole halukas tulemaan teknillistä vastaavalle tasolle, koskapa se voi elää vain vanhoista käsitteistä. Niidenlaisten toimintojen nähtyään johtavan lisääntyvään sekasortoon, Mr. Stubb ehdotti jotakin niin käänteentekevää ja uutta, että ”vanha kaarti” kasteli housunsa -metaphorically speaking.
Nähdäkseen uuden välttämättömyyden, tulee ensin nähdä vanhan kyvyttömyyden tackle uusia haasteita ja siinä kysymyksessä Mr. Stubb omaa taitoa jota vain harvat voivat edes nähdä - puhumattakaan ihmisen psychen muuttumisen välttämättömyydesta.
Samoin - kiitos huomaavaisuudestasi – Risto Volanen!
Haluttomuus on ehkä vaikein este katsoa asiota uudella tavalla. Haluttomuuden myötä ei koskaan ole mahdollisuutta käydä pitemmälle, kuin mitä ”halu” voi tukea. Kaikki puolueellisiin ajatustoimintoihin rakentuva sotii aina jotakin toista puoluetta vastoin ja siinä kahakassa tulee tärkeäksi kuka , tai mikä puolue on oikeassa, eikä itse asian kohteen käsittely parhaimman käytännöllisen ratkaisun löytämiseksi. Mielipiteet eroittavat ihmiset ratkaisuja etsiessä ja juuri mielipiteiden itsetärkeydestä syntyy kompromismiin johtavat kehnot päätökset. Jos asioita, olipa kysymys mista tahansa, katsottaisiin teknillisistä näkökohdista, ilman psykoloogisia mielipideristiriitoja, niin tuolloin olisi helppo mahdollistaa – vaikka matka kuuhun - ja mikä oli tulosta noin 300.000 ihmisen yhteityöstä. Teknologisen tieteen taituruudella on rakennettu kaikki se fyysillinen hyvinvointi, josta nautimme tänään, mutta sen typerästä mielipide-hyväksikäytöstä on tullut psykologisesti universaalinen pahonvointi.
Yhteiskunnallisen kriisin aiheuttaja on meissä jokaisessa, mutta emme yksinkertaisesti halua katsoa itse kriisien aiheuttajaan - itseemme - ja kumminkin itse rakennamme kriisitilanteemme - eikä suinkaan jokin ulkopuolinen ”devilish” olemus, kuten meille on iskostettu päähämme. Dualistinen psyykkimme vaatii tietemiehen tarkkaavaisuutta ja tuo - ”tiedemies” - on löydettävissä meidän jokaisen itse-olemuksessamme. Ollakseen mahdollinen, sen on oltava yhtä tärkeä kuin tukeva ateria nälkäiselle miehelle. Meille tarjoillaan vain puoluemielide-menueita ilman substanssia. Valinnan varaa on kuin on keittokirjoissa, muttei keittokirjoilla yksin voi elää - siihen tarvitaan hyvä ”kokki” ennen mitään muuta - ja Alexander Stubb olisi hyvä alkupala, ei syötäväksi, vaan ”mestarikokiksi”. Jos emme sido Stabbin ”keitosta” puoluemielipiteisiin, meille jokaiselle jää mahdollisuus nähdä enemmän siitä, mitä hän – Alexander Stubb - todellakin tarkoittaa.
Minusta Stubbin puhe on hyvin linjassa Kokoomuksen kanssa. Kukas ne luokitukset antaa muut kuin pankkiirien kaverit, luottoluokittajat? Luottoluokitus ei voi olla koskaan kansanvaltaisessa järjestelmässä mikään poliittinen valintakriteeri, koska sen antavat yksityiset tahot. Näin Kokoomus kannattaa pankkiirien yksinvaltaa ohi demokraattisesti valittujen institutioiden. Volanen on ihan hukassa äärioikeistokäsitteensä kanssa. Itse rakastan maatani ja kansaani, sekä kansanvaltaista hallintoa. Se ei minusta tee äärioikeistolaista vaan demokraatin.
Juuri niin. Ei herruutta vaan omaleimaisuutta. Oikeutta olla suomalaisena omassa maassaan tässä maailmassa. Jotenkin tunnen suurta sympatiaa kuunnellessani tätä laulua. Se kun sopii niin hyvin meihinkin.
Dan Ar Braz - Language of the Gaels with lyrics
Urpilainen kertoi tv-haastattelussa NEUVOTELLEENSA luottoluokittajien kanssa. Mitäs peliä SDP pelaaa ?
"Tilanne on kärjistynyt maanpuolustussektorilla, kun maan natomielinen sotilasjohto on ministeri Häkämiehen tuella muokannut puolustusvoimia Natokuntoon."
Häkämies on jatkanut puolustusministeri Kääriäisen aloittamaa työtä Nato-yhteensopivuuteen, Kääriäisen vastauksesta / KK 59/2004 vp — Eero Heinäluoma /sd ym.:
Päinvastoin Nato-yhteensopivuusvaatimus
tukee puolustusteollisuuden kilpailukykyä
ja vientiä. Kokemuksen mukaan omassa maassa
omin vaatimuksin kehitettyjen järjestelmien
myyminen ulkomaille on vaikeaa. Käyttämällä
Natossa ja myöhemmin 2005 Euroopassa käyttöön
otettuja standardeja voidaan teollisuuden
markkinointi- ja vientimahdollisuuksia parantaa
oleellisesti.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utpkk&${BASE}=faktautpkk&${THWIDS}=0.53/1321950833_410230&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Toimisikohan tämä linkki
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_59_2004_p.shtml
Ja Puolustusministeriön strategiasta 2025 ”Turvallisesti tulevaisuuteen”, Helsingissä, heinäkuun 6. päivänä 2006 Puolustusministeri Seppo Kääriäinen:
Naton operatiivisessa
toiminnassa painottuu kuitenkin sotilaallinen
kriisinhallinta. Yhteistä puolustussuunnittelua sekä
komento- ja joukkorakennetta kehitetään joustaviksi
vallitsevan strategisen tilannearvion mukaisesti.
Kehittyvän kumppanuustoiminnan kautta Suomi
kykenee tehokkaammin osallistumaan harjoitustoimintaan
ja Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Alexander Stubb ärsyttää vanhojen puolueiden edustajia, sillä hän ei suomalainen perusjuntti. Erityisesti tietenkin oppisitiopuolueita. Keskustan edustajien olisi kuitenkin syytä muistaa, että n. 4 kk. sitten olitte Pääministeripuolue. Jopa kaksi kautta peräkkäin. Mistä Stubb revittiin ministeriksi? EU-lobbari Kanervan tilalle, kun hän oli käyttäytynyt sopimattomaan tyyliin ministerinä. Seikka joka ei pitäisi kuulua kellekkään mitenkään. Kukahan senkin kohun sai aikaan?
Nyt sitten Stubbin rinnuksissa roikutaan, kun hän sanoo miten asiat ovat.
4 kk. sitten olitte Stubbin kanssa samassa hallituksessa. Silloin ei ollut mitään sanomista. Nyt oppositiossa ei yritetä muuta kuin saada aikaan enneaikaisia vaaleja hakemalla hakien vikaa samasta linjasta joiden kannattaja Keskusta oli 4 kk. sitten. Se miksi Perussuomalaiset eivät ole hallituksessa on vastuun pakoilua sekä jatkuvaa vaalitaistelua. Keskustan historian alin kannatus pitäisi saada nousuun, mutta vaikealta se näyttää.
Kun Stubb haluaisi AAA maille lisää valtaa, niin sehän on vain tosiasia. Lipponen tosin jo väitti, sitä on kunhan vain osataaan käyttää. Suomi on kuitenkin pieni talous, että meidän AAA ei juuri vaikuta mihinkään. Samassa köörissä on kuitenki EU:n talousasioista päättämässä, ainakin teoriassa, myös ne kriisimaat. On monta talousasiaa, joissa he voivat olla yhteisistä asioista päätettäessä täysin samanarvoisessa asemassa kuin kolmen AAA luokituksen maat, vaikka talous on vuosia perustunut täyteen itsepetokseen.
Oppositiossa voi vaikuttaa moniin asioihin rakentavasti eikä jokaiseen asiaan vastaan vänkäämällä. Eikä eduskuntatyökään ole ainaista valmistumista seuraaviin vaaleihin. Keskusta ja Perussuomalaisetkin on kansa äänestänyt ajamaan Suomen etua, ei vastustamaan sitä. Stubbin tekemissistä ja sanomisista pahastumisen sijaan voisi joskus tälläkin palstalla kuulla jonkun kirjoittavan mitä muut EU maiden edustajat asioita hoitavat. Suomessa asuu noin puolet siitä ihmismäärästä mitä asuu Lontoossa. Siihen nähden meillä todellakin on valtaa enemmän kuin luulisi, vaikka edustajia meillä on vähän.
Seuraavaan taloustaantumaan varautuminen on Suomessa hoidettu hyvin. Toisin on monella suurella talousalueella. Silti ei pidä tuudittautua siihen, että taantuma ei vaikuttaisi mitenkään meihin. Kyllä se vaikuttaa ja merkit jo näkyy. Luottoluokituksesta huolimatta me olemme hyvin riippuvaisia muiden maiden talouspolitiikasta. Siksi meidän pitääkin olla niin hyvin näkyvästi esillä kuin suinkin ja sen Stubb osaa. Me olemme osanneet hoitaa taloutemme, joten siitä olisi syytä ottaa muidenkin oppia.Ei niin, että me ottaisimme oppia kuilun partaalla olevien talouksien toiminnasta.
Entisessä Suomessa oli hyviä sananlaskuja:
Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa.
Hiljaisissa vesissä ne suuret kalat kutee.
EU on ollut virhe alun alkaen, euro oli susi jo syntyessään. Nyt näitä kahta epäsikiötä yritetään pitää elossa kaikenlaisin tehohoidoin.
Ihan niin kuin nykylääketiede pystyy ylläpitämään elämää koneiden varassa suunnattoman kauan, niin taloudellisin vippaskonstein voidaan pitää keinotekoisia yhteiskuntarakenteita pystyssä kulissien tavoin hyvinkin pitkään. Mutta ei ilmaiseksi. Laksu erääntyy maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Ja lasku tulee olemaan iso, todennäköisesti suunnattoman suuri.
Kiitos pätevästä analyysista. En ole lakannut hämmästelemästä sitä, kuinka kauan poliittisen eliittimme eturiviin syystä tai toisesta Kataisen tempaisema Stubb saa esiintyä, sekä itseään läpinäkyvällä tavalla myyden, että vakavammissa tehtävissä, joissa hänen olisi tullut toimia pätevästi sekä Suomen, että EU:n edustajana. Stubbin toiminta Georgian-Venäjän konfliktin eskaloiduttua sodaksi, oli ilmeisesti vieläkin tuhoisampaa, kuin kotimaasta seuraten saattoi päätellä. Ainakin BBC:n julkaisema arvio ulkoministerimme touhuilusta asian tiimoilta oli murskaava. Valtamedialtamme asian sivuuttaminen vaati melkoisen moraalittoman muualle katsomisen. Oli ennen kuulumatonta, että Sarozy joutui puuttumaan Suomen ja Stubbin toimialaan kuuluvaan tehtävään.
No, odotellaan oppiiko hän, vai pettääkö harkinta jälleen, kun ei saa tahtoaan läpi, tai seuraavan loukkaantumisensa takia on kykenemätön sitomaan ahdistustaan pakonomaiseen liikuntaan. Jos minulla olisi valta, en odottelisi enää hetkeäkään; niin vakavilla paikoilla hänen tulisi kansakuntamme asioita ajaa.
Maanantainen MOT oli paljastava. Kosovon pienen NATO-johtoisen rauhanturvajoukon suomalainen komentaja antoi paljastavan lausunnon, joka mielestäni ansaitsisi vakavaa pohdintaa siitä, onko näitä hankkeita toteuttaneet virkamiehet ja luottamushenkilöt syyllistyneet eduskunnan yli kävelemiseen.
Lupaus kirjoittaa Jäätteenmäestä on mielenkiintoinen. Aihe on mielestäni erikoisimpia vallan käytön näytöksiä, jolla kansalaiset saatiin katselemaan aidanseipäitä, ja unohdettiin samalla substanssi: isänmaan pelastaminen sotaseikkailusta. Odotan mielenkiinnolla.
Hyvä Jari.
En ole lakannut hämmästelemästä, kuinka Jäätteenmäkeä vieläkin pidetään keskusteluissa. Henkilöä, jonka suurin virhe oli, kun hän valehteli minulle, edustajillemme eduskunnan edessä puhumalla niin totta kuin osasi. Se on toistaiseksi ainoa tapaus, joka on saanut minut TV-tuolistani seisaalle.
Jarmo hyvä: Jäätteenmäki -kysymys on syytä analysoida ja tutkia monilta kanteilta; sehän oli malliesimerkki nykyisestä demokratiaa kutistavasta, mediakratiasta, joka heiluttaa ihmisten mieliä. Kukapa se sanoikaan: ”Joka hallitsee mediaa, hallitsee maailmaa!” Sen opin mukaisesti on porvaristo, lähinnä kokoomus paaluttanut omat asemansa koko printtimediassa hegemonisetiseksi; ja 60 - 70 -luvusta säikähtäneenä se on systemaattisesti miehittänyt myös television. Jäätteenmäen oikeudenkäynti oli järkyttävä näytelmä, jonka käsikirjoitukset kirjoitettiin iltapäivälehtien toimituksissa ja jotka syötettiin seikkailukertomuksena - josta kokonaan unohdettiin substanssi: Jäätteenmäki rohkealla toiminnallaan, mitä todennäköisimmin pelasti isänmaan Bushin ja USA:n sotaseikkailulta Irakissa! Lipponenhan kielsi kaiken, tietysti, mutta selitteli ensi reaktioissaan jäätyään kiinni, Suomen hyötyvän tulevista Irakin jälleenrakennusprojekteissa (historia toistaa itseään sos.dem. oikeiston kv. toiminnassa: samalla tavalla sos.puolue Tannerin johdolla oli ainoa sos. dem. puolue maailmassa, joka hyökkäsi Saksan liittolaisena NL:oon, ja jakoi jo tulevia osia Itäkarjalasta saksalaisten kanssa).
Kaikki fokus tuossa spektaakkelissa kohdistettiin Jäätteenmäen "totuuden" puhumiseen – mutta mistä. Ei suinkaan itse asiasta, vaan siitä, kuinka hän oli saanut tiedot tuohon pelastusoperaatioon. Oli totta tai ei, suojeliko hän lähdettään ja "puhui niin totta kuin osasi", oli kuitenkin kysymys sivuseikasta: pyysikö hän alun perin Manniselta papereita, vai toimittiko Manninen ne pyytämättä. Lipposta suojeleva; porvariston ja pääoman uusliberalistista linjaa noudattanut korporaatio rakensi koko harhautuksen, jolla monet fiksuina pitämäni ihmiset nielaisivat koko syötin. Kuvaavaa oli, kuinka eduskunnan kaikki muut edustajat; jotka ilmeisesti eivät koskaan ole muunnelleet totuutta, keskiajajalta, tai vieläkin vanhemmilta ajoilta tutulla karjuivat ja nauroivat tyyliin: ” Vapauttakaa Barabbas, tappakaa Jeesus!" TV -kuvan keskipisteenä oli huutosakin johtajan, kukapas muukaan, kuin itse rehellisyys - Ilkka Kanerva.
Se tästä argumentista; ”Jäätteenmäki valehteli minulle!" Sanonpa nyt kuitenkin vielä sen verran, että USA:ssa tai muualla länsimaissa olisi Jäätteenmäki saanut sankarin viitan: näinhän siellä Watergatesta lähtien Wikileaksiin päätyen on toimittu, kun on kyseenalaisinkin keinoin paljastettu epärehellisten poliitikkojen suhmurointeja kansan selän takana. On jokaisen itse harkittava, hyväksyykö ns. lakiakin enemmän tai vähemmän rikkovat keinot, tässä suhteellisessa, kuohitun median ja vallan keskittämisen "demokratiassa", jossa elämme.
Sinänsä tähän liittyy myös toinen vakava puoli, josta demokratiaa kannattavien kansalaisten tulisi olla huolissaan. Koko Lipposen poliittinen ura, toimintatavat, poliittinen linja; se mitä hän teki ja yrittää tehdä edelleen isänmaalle ja puolueelleen olisi hyvä analysoida sivistyneesti; siis muidenkin kuin Lipposen omana tuomionaan, siitä kuka täällä Pohjan perillä edustaa sivistystä ja ketkä ovat jotain ala-arvoista toimijoita, kun uskaltavat olla eri mieltä Lipposen kanssa. Kuka esim. jaksaa muistaa sen, kuinka rehellinen ja loukattu Lipponen, juuri pari päivää ennen näitä nimenomaisia vaaleja kertoi ”meille kaikille”, samassa televisiossa varmana totuutena, kuinka hän oli sopinut Berlusconin kanssa siitä, että Suomi saa EU:n elintarvikeviraston! Vaadittiinko Paavoa todistamaan pöntöstä oliko puhunut totta vai ei?
Ystävällisesti, mahdollisimman autonomisena kansalaisena näitä tarkkaillen: Jari Ansio
”Minä näen euron oleellisesti darvinistisena valuuttana. Siinä on kysymys eloonjäämistaistelusta (survival of the fittest). Ja siten kysymys kuuluu pitäisikö poliitikkojen vai markkinoiden määrätä vahvimmat. Minä haluaisin sanoa, että markkinoiden pitäisi.”
Eikö jo Santeri Alkion aikana paras valuutta selvinnyt hengissä? Siis Suomen markka vastaan Venäjän rupla?
”Me tarvitsemme Eurooppaan enemmän kilpailua, liikkuvuutta ja kapitalismia – emme vähemmän.”
Eikö Santeri Alkio kamppaillut porvarien kauppamonopolia vastaan?
Onko maansa omistama kapitalistinen talonpoika huonompi vaihtoehto kuin kolhoosi?
”Eli ne maat jotka ovat kolmen A:n luottoluokituksessa heillä on moraalinen oikeus ja
taloudellinen tahto viedä integraatiota eteenpäin ja antaa muille myös neuvoja.”
Jos tuosta lausumasta poistetaan "integraatiota eteenpäin", niin eikö tämä sopisi Alkiolle?
Siis ihmiset, jotka osaavat hoitaa omat asiansa, potkivat tarvittaessa hollitupalaiset uuninpankolta omalle pellolle oikeisiin töihin?
”Unioni tarvitsee budjettitsaarin, talousasioiden komissaarin jolla on vahvistettu valta pitää
jäsenvaltiot suoralla ja kapealla polulla. Ja muistakaa, minä olen suomalainen – en puhu tsaarista kevyesti.”
No, tämä ei ole puhetta maalaisliiton hajautetun päätöksentekojärjestelmä puolesta, mutta sopisi loistavasti kansankomissaari Olli Rehnin suuhun. Rehn kun on visiirissäni antimaalaisliittolainen.
Olisiko Perussuomalaisten salaisuus asemointi, joka on kun kolmekymmenluvun Maalaisliittoa.
Keskusta on taas polulla, jonka viitat laati "edistyksen" vasemmistovarpuset Erkkoinen.
Tämän polun lopussa Keskustan päälle heitetään kevyet mullat?
Jos tämä Volasen kirjoitus olisi jonkun professorin luento, niin haastaisin välittömästi termin äärioikeisto. Mielestäni termiä äärioikeisto käytetään Suomessa tavalla, joka saa Juri Andropovin hymyilemään, sekä toteamaan: "Olin oikeassa, valitettavasti aika loppui kesken....."

Kommentoi 93 kommenttia